Maalipinnan paksuusmittari Tokya CTG-1

Tokya CTG-1 on maalipinnan paksuuden kertova mittalaite. Maalipinnan paksuusmittarilla voidaan mitata pellin päällä olevan maalipinnan, lakan ja pinnoitteen kokonaispaksuus. Mittarilla on erittäin helppo todeta autosta esimerkiksi pakkeloituja, päällemaalattuja kohtia. Mittari toimii yleisimmillä rauta ja metallipohjaisilla pinnoilla (Fe ja Nfe). Mittari kykenee mittaamaan jopa 2 millin kerroksia, 0,02mm tarkkuudella.

Dudelta VAHVA suositus kaikille myllytystä harjoittaville!

Maalipinnan paksuuden mittaaminen ennen kiillotusta on suositeltavaa, etenkin jos auto ei ole täysin uusi, paketista vedetty. Käytettyjen autojen maalipintoja on saatettu edellisen omistajan toimesta paikkailla, sekä kiillottaa. Mikään ei ole ikävempää kuin hienosti etenevä kiillotus, ja yhtäkkiä maalipinta puhkeaa, ohuen maalauksen johdosta. Suosittelemme maalipinnan mittaamista aina ennen kiillottamiseen ryhtymistä.

Toimitussisältö

• Maalipinnan paksuusmittari Tokya CTG-1
• Paristot (2 x AAA)
• Kalibrointilevy, mittaliuskat
• Käyttöohje (FI/SE/EN/NO)

Ominaisuudet

• Mikä: Maalipinnan paksuusmittari Tokya CTG-1
• Käyttötarkoitus: Maali- ja lakkapinnan mittaamiseen
• Mittausalue - 0~2mm
• Tarkkuus - ±(2%+0.02mm)
• Erotuskyky - 0~2000 μm (10μm)
• Mittayksiköt - um, mm, mils
• Paristot - 2 x AAA-paristo
• Hyväksynnät - CE, ROHS, ISO 2178, 2360, GB/T 4956-2003, 4957-2003
• Varastointiympäristö - Lämpötila: -10 - 60°C
• Ilmankosteus: 20% - 90% rh.
• Käyttöympäristö - Lämpötila: 0 - 50°C
• Koko/Paino/Materiaali/ - 89 mm X 49 mm X 21 mm/45 g/ABS-muovi
• Paristojen kunto: 3 pykälää, pariston kunto OK. 1 pykälä, vaihda paristot.

Pikaopas

Laitteen käyttö:

Varmista aina, että laite on kalibroituna ennen mittaamaan ryhtymistä. Kalibrointiohjeet ovat käyttöohjeessa.

Mittaaminen tapahtuu painamalla mittaria hellästi maalipintaa vasten, huolehdi että mittalaite on kohtisuorassa maalipintaan nähden. Toista mittaaminen useista paikoista. Esimerkiksi konepellille on hyvä tehdä kymmeniä mittauksia, eripuolilta konepeltiä. Tulokset kannattaa kirjata ylös karttamaisesti, jotta kiillotuksen aikana pystyt tarkkailemaan pinnan ohenemista.

Mittaaminen ei ole mitään rakettitiedettä, vaan helppoa ja mukavaa!

Seuraavana DUDEN vinkkejä mittaamiseen:

Lakkapintaiset maalipinnat:

Maalipinta muodostuu yleensä seuraavasti, pohjalla on pohjamaali, sen jälkeen varsinainen maali ja lopuksi kiillon tekevä lakka. Lakkapintaisesta autosta ei kannata rikkoa lakkapintaa, sillä se ei näytä kovinkaan kivalle. Maalipinnan paksuusmittari mittaa siis kaikki nämä kerrokset yhdellä mittauksella, muttei kerro pelkän lakan vahvuutta.

Monesti hyvä paikka tarkistaa keskimääräinen lakan paksuus on ottaa mittaustulokset vaikka konepellin alta, jossa ei ole lakkakerrosta, mutta pohjamaali ja maali on. Täältä mittaamalla saat tietoosi pohjamaalin ja maalin muodostaman kerroksen vahvuuden. Mittaa AINA useasta eri paikasta, ja muodosta niiden pohjalta keskiarvo paksuudesta. Kun tiedät pohjamaalin ja maalin muodostaman kerrosvahvuuden, on helppo laskea päällä olevan keskimääräisen lakkakerroksen paksuus mittaamalla pintaa ulkokuorilta. Suorita mittaukset aina useasta paikasta, sillä maalipinnan ja lakan vahvuus vaihtelee hieman.

Maalipinnan alta voi myös löytyä huomattavasti eripaksuisia kerroksia, joka yleensä kertoo jälkikäteen maalatusta, hiotusta, pakkeloidusta taikka vastaavasta korjauksesta. Tälläisten paikkojen kiillotuksessa tulee edetä erittäin varovaisesti.

Suorakiiltomaalatut pinnat:

Voit mitata suorakiiltomaalatut pellit helposti suoraan maalipinnalta. Huomioi kuitenkin että pohjamaali on myös mitatussa tuloksessa, jos löydät jostain peltiä, missä on vain pohjamaali, voit tehdä mittauksen vastaavalla tavalla kuin lakkapintaisissa autoissa, näin saat lähemmäs totuuden kertovan paksuuden varsinaisesta maalipinnasta.